Dialogitunnit aloitimme käymällä läpi maanantaisia tiimiklinikkatehtäviä. Liikkarit aloittivat kertomalla ja näyttämällä omia mind mappejä aiheesta "liikunnan todellisuus". Kuulimme mielenkiintoisista artikkeleista koskien sitä, miten yhdenvertaista liikunta on ja onko sen ilosanoma kaikille samanlainen. Puhetta oli myös siitä, miten liikunnanohjaajan kuuluisi kohdata erilaisuutta ja kävimme muutaman käytännön tilanteen läpi, joissa oli toimittu esimerkillisesti.
Sosionomien tiimiklinikka aiheena oli digitaalisuus ja yhteisöllisyys. Kävimme läpi yhden osuuden tehtävästä, jossa piti tutustua erilaisiin sovelluksiin ja sivustoihin, jotka edistävät yhteisöllisyyttä. Pohjana tälle oli Kaverisovellus. Listattuna oli kaiken kaikkiaan neljä samantyylistä palveluntarjoajaa ja kävimme ne tarkemmin läpi kertoen sovellusten hyödyt tähän aihepiiriin liittyen.
Tehtävät läpi käytyämme, keskustelimme vielä siitä onko digitaalisuus sosiaali- ja liikunta-alalla uhka vai mahdollisuus?
Mahdollisuus: Ihmiset paremmin tavoitettavissa, asioita voi hoitaa etänä (esim. online training, auttavat chatit), tukea saatavilla helpommin matalalla kynnyksellä
Uhka: Chatteihin voi pahimmassa tapauksessa valikoitua vapaaehtoistöihin ihmisiä väärällä agendalla, mainonnan vaarat (puhutaanko laihdutuksesta vai hyvinvoinnista?)
Tämän jälkeen saimme tehtäväksi pelata arvokello -nimistä, ikäänkuin peliä. Tarkoituksena oli listata kategorioittain kaiken kaikkiaan 25 itselle tärkeää asiaa. Kategoriat olivat ihmiset, esineet, arvot, ominaisuudet ja haaveet. Karsittuamme niistä 5 tärkeintä, muodostivat ne meille jokaiselle oman arvokellon. Arvokellon tarkoitus oli näyttää elämän viisi tärkeintä asiaa, joista pitää kiinni voimavarana.
Jatkoimme aiheesta keskustelua omalla segmentti-kanavalla ja arvokellon laatiminen olikin herättänyt monenlaisia tunteita. Osalle tehtävä oli helppo ja osa teki sitä ehkä hieman vastahakoisesti. Miten listata viisi tärkeintä ihmistä elämässä? Miten listata viisi tärkeää haavetta elämässä? Ja sitten vain pudottaa niitä yksitellen pois. Olimme yhtä mieltä siitä, että tekemiseen vaikuttaa suuresti elämäntilanne ja se, miten paljon omaa tulevaisuutta on miettinyt. Joka tapauksessa, ymmärsimme tehtävän tarkoituksen, vaikka sen toteuttaminen oli tietyissä kohdissa haastavaa. Mitä minä haluan vs. mitä minulta odotetaan.
Seuraavaksi keskustelimme siitä, miten omat, esille nousseet arvot näkyvät ammattimaisuudessa. Arvot näkyvät suuresti jokapäiväisessä työssä siinä miten kohtelemme muita ja miten haluamme, että meitä työntekijänä kohdellaan. Tietyille aloille hakeutuu ihmisiä, joilla on samankaltaiset arvot ja siksi työskentely on usein helppoa. Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen ja siksi voi syntyä ristiriitoja. Nähdäänkö esim. tasa-arvo ja sukupuolineutraalius samalla tavoin? Omat arvot nousevat vahvasti esiin siinä kohtaa kun työskentelee ihmisen kanssa, joka ajattelee päinvastoin.
Tämä toimikin hyvänä aasinsiltana seuraavaan keskustelunaiheeseen, joka käsitteli sitä, miten työskennellä ammattieettisesti silloinkin kun asiakkaan arvot eivät kohtaa omien kanssa. Aihetta oli sikäli hankala työstää, koska eri tilanteisiin kuuluu suhtautua eri tavoin. Olimme samaa mieltä siitä, että eettisyydellä ei kuitenkaan voi ratsastaa enää siinä kohtaa kun asiakkaan käytös meitä kohtaa on epäkunnioittavaa. Työntekijällä on aina oikeus olla palvelematta, jos tilanne niin vaatii.
Näimme myös esimiehellä vastuun tässä asiassa: mitkä ovat työpaikan eettiset arvot ja miten ristiriitatilanteissa toimitaan? Emme myöskään haluaisi työskennellä työnantajalle, joka haluaa työntekijöiden palvelevan "asiakas on aika oikeassa" -mentaliteetilla. Niin kauan kun asiakkaalla ei ole käytökseen vaikuttavaa sairautta, jota meidän ammattilaisena kuuluisi ymmärtää, olemme tasa-arvoisia kunnioituksenkin suhteen. Toki, tässäkin asiassa toimii lause "choose your battles". Lopulta tilanteet jää jokaisen oman ammattitaidon harkinnan varaan, unohtaako omat arvot ja ymmärtää asiakasta. Ratkaisu riippuu paljolti siitä, mikä tilanteen tavoitteena on.
Comments
Post a Comment