Interventiotehtävä, liikunnanohjaajat 31.1.

Kertasimme aluksi projektimme tilannetta, jonka jälkeen jakauduimme liikunnanohjaaja- sekä sosionomiopiskelijoihin seuraavaa tehtävää varten. Molemmilla olivat vastassa hieman omanlaisensa tehtävät, jotka oli rakennettu interventioksi kutsutun toiminnan ympärille. Tässä tekstissä käydään läpi tehtävästä opittuja asioita ja liikunnanohjaajaryhmän pohdintoja.

Interventiolla (suom. väliintulo) tarkoitettiin tehtävässä toimintaa, joka muokkaa ihmisten käyttäytymistä terveyttä edistävään suuntaan. Käytännön esimerkkinä oli esitetty liikunnan lisääminen koululaisten arkeen, mutta tällaista toimintaa voi olla myös muunlainen hyvinvoinnin lisääminen, esimerkiksi perheen sisäisten suhteiden kehittäminen. Meidän näkökulmastamme liikunta ja liikunnan lisääminen oli kuitenkin tässä keskeisin konkreettinen teema, annetun esimerkin mukaisesti.

Olimme esimerkin kanssa samaa mieltä siitä, että positiivinen vaikuttaminen arjen ja elämän monella eri osa-alueella on hyvä lähtökohta tällaisen toiminnan suunnittelulle. Tarkastelimme työelämäprojektin lähtökohtia tämän ajattelumallin kautta, jossa tekeminen lähtee pitkälti tavoitteiden pohjalta. Peräänkuuluttaisimme tätä tavoitteellisuuden periaatetta sekä tekemiseen keskittymistä myös tämän TEP-kurssin jatkokehittämisessä.

Huomasimme, että suosimme tekemistä, fyysisyyttä, liikkumista ja yhdessäoloa terveyden edistämiseksi. Spekuloimme sosionomiryhmän päätyvän enemmän monisyiseen pohdintaan ja keskusteluun. Toisen ryhmän todellisista mieltymyksistä huolimatta, välillämme on monissa asioissa havaittavissa hienovaraisia ja mielenkiintoisia eroavaisuuksia. Tämänkaltaisessa projektissa kaikkien omat vahvuudet ja näkökulmat täydentävätkin toisiaan, mikä on näkynyt tähän mennessä ideoinnissa ja suunnittelussa. Yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa vaatii aina avoimuutta uusille ajatuksille ja näkökulmille, mikä onkin onnistunut kaikilta hyvin.

Yhtenä tehtävänä oli ideoida mahdollista posteria (suom. juliste). Koska projektimme on vielä puolitiessä, koko prosessin kattavaa julistetta on vaikea kehittää. Keskeisiä asioita tällaisessa julisteessa voisivat kuitenkin olla esimerkiksi projektin lähtökohdat, yhteistyö seurakunnan kanssa, tiivistelmä tapahtumasta, palautteen esittely, tulosten arviointi, sekä yhteenveto projektista. Mielestämme näiden asioiden pohjalta kuka tahansa saisi hyvän kuvan projektistamme.

Kokonaisuutena oli haastavaa miettiä järjestämäämme toimintaa jonkinlaisena väliintulona ihmisten elämään. Liikunnan lisäämiselle uudenlaisin keinoin on selvästi tarvetta nykyaikaisten yhteiskunnallisten haasteiden edessä, mutta seurakuntateeman mukaisesti lähtisimme tutkiskelemaan tätä ehkä enemmänkin perheen ja lähiyhteisön tapahtumien ja rutiinien kautta, kuin interventioesimerkin koulumaailman muokkaamisen pohjalta. Emme kiistä koulun ajoittain piinallistakin fyysistä passiivisuutta ja kehittämisen mahdollisuuksia, mutta ainakin oma mielipiteeni on, että esimerkin tullessa vanhemmilta hyvinvoinnin edistämisessä on keskityttävä yhteiskunnan pienimpään yksikköön; perheeseen.

 

Kuva: Savonlinnan kaupunki