Kokoonnuimme ryhmän kanssa askartelun merkeissä koululla. Päivän agendana oli valmistella kaikki tarpeellinen materiaali, mitä tarvitsemme tapahtumapäivänä.
Listalla oli:
- hyvän mielen seikkailupassit
- kehukortit
- opastekyltit (rastipisteet ja start/info)
- liikennevalot
Työskentelyvaiheisiin lukeutui mm. liimaaminen, leikkaaminen, sommittelu, kopiointi ja laminointi/päällystäminen.
Toimimme ryhmässä tehokkaasti, ja vaikka tekemistä oli yllin kyllin, saimme askartelut hyvään vaiheeseen muutamien tuntien intensiivisellä työskentelyllä. Ryhmän jäsenet hakeutuivat luonnollisesti omille työpisteille, ilman sen kummempaa paimentamista. Oli mukavaa kokea ihan elävässä elämässä (in real life), kuinka joustavasti toimimme keskenämme, kaikkien etätapaamisten jälkeen.
Oppi, jonka havainnoimme, oli ymmärrys siitä, kuinka paljon materiaalia tulee oikeasti varata, näin isoa yleisötapahtumaa varten. Välineistön määrästä jouduimme käymään keskustelua. Osa halusi valmistautua hyvinkin optimistisesti, uskoen ja toivoen että tapahtumaan osallistuu iso määrä ihmisiä, kun taas osa lähestyi realistisemmasta näkökulmasta, nostaen koronatilanteen esille, ja sen aiheuttaman epävarmuuden ja pelon perheille osallistua julkisiin tapahtumiin. Päätimme kuitenkin yhteismielin valmistautua mentaliteetilla "mielummin liian paljon kuin liian vähän", koska haluamme uskoa että tällaiselle osallistavalle tapahtumalle on todella tarvetta, kaiken eristäytymisen jälkeen.
Lippuja ja lappuja valmistellessa, koimme olevamme nyt tärkeän asian äärellä. Toiveena on, että myös osallistujille välittyy tunne siitä, kuinka merkityksellinen tapahtuma meille tiiminä on, ja että olemme panostaneet ohjelmaan mm. tekemällä itse tarpeellisia elementtejä.
Tällaiset kohtaamiset ovat tärkeitä ryhmähengen ja hyvän ilmapiirin muodostumisen kannalta. Luottamus ryhmäämme kohtaan kasvoi kasvamistaan, ja odotamme innokkaina mitä tapahtumapäivät tuovat tulleessaan!
Comments
Post a Comment