Vastuualueenamme on suunnitella ja toteuttaa tapahtumaan heittopiste. Päätimme toteuttaa heittoalueen, joka muodostuu heittotauluista sekä ämpäreistä, joihin perheenjäsenten on tarkoitus osua palloilla tai hernepusseilla.
Heittotaulujen valmistus
Ajattelimme ilahduttaa lapsia askartelemalla heittotauluihin eläinhahmoja. Askartelu alkoi materiaalien kartoituksella sekä muutaman lisätarvikkeen hankkimisella. Muutaman tunnin puuhastelun jälkeen, tuloksena on possun, pupun, karhun sekä tiikerin kasvot. Toistaiseksi heittotaulut odottavat vielä soveltuvan taustalevymateriaalin löytymistä.
Heittotaulujen toteutuksessa otimme huomioon kohderyhmän lisäksi, materiaalien kustannukset, oman taitotasomme, heittotaulujen kestävyyden sekä kuljetukseen liittyvät asiat.
Tapahtumassa tarvittavia välineitä/varusteita
- Passit
- Heittotaulut
- Ämpärit
- Erilaisia palloja
- Frisbeet - Tuomaan isommille osallistujille haastetta, heitto tapahtuu ämpäreihin
- Hernepusseja koululta – Hyvä vaihtoehto, sillä eivät kieri kauas heitettäessä
- Tussit - Permanentti, kestää kosteutta
Toiminnan tavoitteita
Pyrimme luomaan avoimen ja kannustavan ilmapiiriin, kunnioittaen lapsen omaa osallistumishalukkuutta.
Tavoitteena on saada kaikille ilon ja onnistumisen tunteita.
Tarkoituksenamme on luoda vuorovaikutusta koko perheen kanssa tervehtimällä, ohjeistamalla, kehumalla ja kyselemällä.
Tutkittua tietoa
Heittopisteen avulla voidaan kehittää lapsen havaintomotoriikan osa-alueita, sillä lapsi joutuu käyttämään aistihavaintoja tietoisesti hyväksi. Lapsi oppii hahmottamaan erilaisia etäisyyksiä sekä lapsen voiman säätely kehittyy heittäessä eri etäisyyksillä oleviin heittotauluihin ja ämpäreihin. Lisäksi heittopisteen avulla lapsi oppii tulkitsemaan heitettävien esineiden kokoa ja painoa paremmin.
Lähde: Haukka, J. & Myllymäki, E. 2007. Tapaustutkimus kahden LIITO-ryhmään osallistuneen esikouluikäisen havaintomotorisesta kehityksestä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Saatavuus: https://www.theseus.fi/handle/10024/17509
Mikä voisi mennä pieleen?
Riskinä heittopisteessämme voisi olla esimerkiksi lasten meneminen heittäjän ja heittotaulun väliin, jolloin saattaisi sattua jotakin. Tämä on kuitenkin helppo estää pitämällä huolen siitä, ettei heittäjän ja heittotaulun väliin ei mene kukaan.
Mikäli toinen pisteen vetäjästä ei pääse paikalle, toiminta on järjestettävissä yhden ihmisen tai korvaavan henkilön toimesta. Materiaalien paikalle saanti on haaste, joka on ratkaistavissa supistamalla heittopisteen kohteita ja hyödyntämällä paikalle saapuvan vetäjän materiaaleja. Mikäli kumpikaan vetäjä ei pääse paikalle (eikä materiaalit) suositellaan hankkimaan ämpäreitä tai tekemään lumesta alueita, joihin lapset voivat heittää.
Säätilat: Tarkistetaan tapahtuman ajankohdan säätiedot. Mikäli tuuli on erittäin kova, käytetään heittokohteina pelkästään ämpäreitä. Huomioidaan myös mahdollinen heittoalueen liukkaus ja varoitetaan siitä tarvittaessa osallistujia.
Heittoalustojen pystyssä pysyminen: Varmistetaan tukeva pystytys lyömällä kepit riittävän syvälle maahan.
Sairauskohtaus / tulipalo: Tapahtumapaikan osoitetietojen varmistus ja puhelimeen 112 sovellus, kokoontumispaikan määrittely ja mahdollisen ensiapu- ja alkusammutusvälineistön paikannus ennen tapahtuman aloitusta.
YleisestiHeittoalueen tarkempi sijoittelu selviää vasta tapahtumapaikalla, tavoitteena on valita mahdollisimman tasainen alue.
Jokainen voi edetä heittopisteellä omaan tahtiin ja päättää itse riittääkö yksi osuma vai haluaako osuman kaikkiin heittoalueen kohteisiin.
Kun lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä suoritukseensa, laitamme passiin merkinnän ja perhe voi edetä seuraavaan kohteeseen.
Comments
Post a Comment